Voimavaraillassa etsittiin ratkaisuja
Vapaaehtoisten voimavaraillassa tammikuussa oli mukana kolmisenkymmentä osallistujaa. Tanssiteatteri ERIn energisen yllätysohjelman jälkeen kävimme miettimään olennaisia kysymyksiä vapaaehtoisten hyvinvoinnista. Yhdessä tekeminen, tehtävien jakaminen ja omat voimavarat – miten näistä pidetään huolta?
Esille tuli, että aina "taakkaa" ei edes huomaa kantavansa. Taakka voi syntyä esimerkiksi siitä, että tehtävät kasaantuvat yhdelle ja samalle henkilölle. Tämä tuo riittämättömyyden tunteen, joka heikentää vapaaehtoistoiminnan iloa ja merkityksellisyyttä. Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin monille osastoille tuttuja asioita: miten uusia vapaaehtoisia otetaan mukaan toimintaan, ja miten taakan alla olevien voimavaroja tuetaan. "Ihan kuin meidän osastossa", kuulin useammankin sanovan ryhmätyöskentelyn lomassa.
Ratkaisuja löydettiin yhdessä vino pino!
- Vanha toimija ja uusi vapaaehtoinen voivat muodostaa työparin.
- Kartoitetaan uusien(kin) vapaaehtoisten osaamista.
- Tehdään näkyviksi kaikki tiettyyn tapahtumaan liittyvät tehtävät pullien teosta pihan lumitöihin.
- Vaihdellaan vastuutehtäviä, vaikka vuosittain.
- Vaihdetaan vastuurooleja saattaen.
- Osataan sanoa "ei" esimerkiksi viime hetken ensiapupäivystyspyynnölle, ja ohjataan ne vaikka naapuriosastoihin.
- Illan ehkä vaikein tehtävä oli lausua kaksi sanaa ääneen: "Voisitko auttaa?" Moni jäi pohtimaan, että tätä täytyy harjoitella. Ilahduttavaa oli kuitenkin kuulla, että monessa osastossa on viime aikoina kuultu: "Voisinko auttaa?"
Ystävällisin talviterveisin,
Tuula
Tuula Oksanen (tuula.oksanen@piiri.punainenristi.fi)
